Ei, jos tarjolla on turvallisempia, ekologisempia ja halvempia keinoja liikkua paikasta toiseen.

Euroopassa liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain yli 50 000 ihmistä ja yli 150 000 vammautuu pysyvästi. Liikenneonnettomuudet ovat lasten ja nuorten sekä alle 45-vuotiaiden EU-kansalaisten yleisin kuolinsyy.

Hyvin pian sen jälkeen, kun autot ilmestyivät kaduille, sanomalehdet julkaisivat ensimmäiset uutiset liikenneonnettomuuksista. Nopeusrajoitukseksi määrättiin 25 kilometriä tunnissa. Sen lisäksi kuljettajalla täytyi olla ”todistus ajoluvasta”, jota voidaan pitää nykyisen ajokortin edeltäjänä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, 1917.

Viimeisten 30 vuoden aikana autojen lukumäärä henkeä kohti on kasvanut 250 %. Tieliikenteen päästöt ovat pääsyy kasvihuoneilmiöön ja suurin syy siihen, että Eurooppa ei pysty täyttämään Kioton ilmastokokouksen pöytäkirjassa asetettuja tavoitteita. Kioton pöytäkirja on teollisuusmaiden vuonna 1997 allekirjoittama pöytäkirja, joka velvoittaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä 5 % vuoteen 2012 mennessä.

Helsingin palolaitos osti ensimmäisen paloautonsa 1908. Ajoneuvo oli sähkökäyttöinen ja pystyi kulkemaan 25 kilometriä yhdellä akkujen latauksella. Helsingin palolaitos siirtyi bensiinikäyttöisiin ajoneuvoihin vuonna 1916. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, 1910.

Autoliikenteen aiheuttamalla ympäristön saastumisella on tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vakavimpia ongelmia ovat liikenteen aiheuttamat allergiat sekä sydän-, verisuoni- ja hengitystiesairaudet.

Ja kuitenkin yksityisautoliikenteelle löytyy vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa on välttämätöntä panostaa julkisen liikenteen kehittämiseen ja investoida uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviin energiamuotoihin.

Osana ”Puhdas kaupunkiliikenne Euroopassa” -projektia kymmenessä eurooppalaisessa kaupungissa testataan polttokennobusseja. Kolme niistä toimii Luxemburgin kaupungin julkisessa liikenteessä. Nämä bussit eivät tuota mitään ympäristölle haitallisia päästöjä. Kuva: Daimler-Chrysler.