Päättäjien tulisi kiinnittää enemmän huomiota ihmisten yksinäisyyteen.

Yksinäisyys on usein seuraus sosiaalisista ongelmista kuten köyhyydestä tai syrjäytyneisyydestä. Työttömäksi joutunut tai vaikeasti sairastunut ihminen uupuu helposti ongelmiensa alla. Vaikeuksien keskellä ihmiskontaktit katkeavat ja ihminen eristäytyy ongelmiensa kanssa. Vaikka hyvät ystävät ovat tärkeitä, yksinäisten vaikeudet ratkeavat vain puuttumalla heidän sosiaalisiin ongelmiin.

Värivalokuvassa Veikko Hursti seisoo puhujapöntön takana megafoni kädessä. Puhujapönttö on koristeltu Suomen leijonavaakunalla ja Suomen siniristilipulla. Taustalla näkyy seisomassa joukko naisia, jotka avustavat ruoan jakamisessa. Veikko Hursti puhuu itsenäisyyspäivän juhlassa Hakaniemen torilla Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, 1999.

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa vähäosaisten auttaminen on pitkälti julkisen sektorin vastuulla. Silti yksityinen auttamistyö löytää helposti ihmisiä, jotka ovat pudonneet hyvinvointivaltion turvaverkon ulkopuolelle. Helsingissä toimiva Veikko Hursti auttoi kaupungin kodittomia ja vähäosaisia 1950-luvulta lähtien. Julkisuudessa hänet tunnettiin parhaiten vähäosaisille järjestetyistä joulujuhlista ja itsenäisyyspäivän juhlista. Lisäksi hän organisoi esimerkiksi ruoka- ja vaatekeräyksen venäläisten köyhien auttamiseksi. Hursti sai vapaaehtoisesta auttamistyöstään lukuisia tunnustuksia, muun muassa sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 1999. Hursti suhtautui saamiinsa tunnustuksiin kriittisesti, sillä ne eivät hänen mukaansa helpottaneet mitenkään vähäosaisten vaikeuksia.

Värivalokuvassa on ihmisiä pitkässä jonossa. Valokuva on otettu jonon loppupäästä, joten ihmiset on kuvattu selkäpuolelta. Ruoanjakelu on etäällä kuvan oikeassa reunassa. Ilma on talvisen kolea, mutta lunta ei ole maassa laisinkaan. Ihmiset jonottavat ruokaa Veikko Hurstin itsenäisyyspäivän juhlassa Hakaniemen torilla Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, 1999.