Kyllä. Se estää sairauksien syntymisen ja leviämisen.

Puhtaan veden saatavuus ja jätevesien tehokas poistaminen ovat kaksi oleellista tekijää, jotka estävät sairauksien syntymistä ja leviämistä

Kuva esittää toistuvien tulvien tuhoisia vaikutuksia. Etualalla oleva tasanne on muuttunut suomaisemaksi. Taivaanrannalla piirtyy ajalle tyypillinen kuva, teollisuuden tupruttavia savupiippuja. Jo kauan ennen teollistumista lukuisat paperitehtaat saastuttivat vettä Emschertalissa. Kuitenkin vasta teollistumisen ja kaivosteollisuuden myötä 1800-luvun puolivälissä Emscher-joen ja sen sivuhaarojen kuormitus saavutti surullisen huippunsa. Kuva: Emschergenossenschaft

Kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa vesi nauttii erityistä arvonantoa – puhtauden symbolina, jumalten kotina, kaiken elämän lähteenä, kallisarvoisena aarteena. Tästä huolimatta 1,2 miljardilla ihmisellä, viidesosalla maailman väestöstä, ei nykyisin ole varmuutta puhtaan juomavedensaannista. Juomaveden puute ja huono laatu ovat nykyään yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti.

Nainen pitkässä hameessa seisoo kaivon vieressä puusanko kädessä. Kaivo sijaitsee hyvin kapealla aukiolla kaupungin keskellä. Kaivon oikealla puolella on katettu veistos, joka esittää Pyhää Nikolausta kerubi vasemmalla puolellaan. Juomavesikaivo Luxemburgissa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vaikka julkiset kaivot olivat mahdollisia taudinpesiä, niitä oli käytössä Luxembourgin kaupungissa vielä 1900-luvun puolella. Kuva: Sammlung Dr. Henri Kugener, Luxemburg.

Jo muinaiset kulttuurikansat rakensivat lähdeveden keräyskaivoja, kaivoja, vesijohtoja ja viemärikanavia. Tieto vesihuollon ja jätevesien poiston tärkeydestä painui aikojen kuluessa unohduksiin. Keskiajalla likavesi ja jätteet johdettiin pois kaduissa olevia avokouruja pitkin. Ihmiset elivät epähygieenisissä oloissa, mikä muodosti kasvualustan kulkutautien leviämiselle.

Teollinen vallankumous 1800-luvulla vaikutti monella tavoin ihmisten elämään. Sosiaaliset ja terveysongelmat kärjistyivät tiheään asutuissa kaupungeissa dramaattisesti. 1800-luvun jälkipuoliskolla keskitetty vesihuolto onnistui parempien pumppujen ansiosta jakamaan juomavettä tehokkaammin ja estämään näin kulkutautien leviämistä. Vesihuollon ohella viemäriverkostojen rakentaminen merkitsi useissa Euroopan suurkaupungeissa ratkaisevaa edistysaskelta julkiselle terveydenhuollolle. 1900-luvulla uudet mekaaniset ja biologiset puhdistusmenetelmät tehostivat entisestään vesihuoltoa.

Kuuden intialaisen naisen ryhmä seisoo kaivon ympärillä. Etualalla oikealla oleva nainen pitää molemmin käsin kiinni kaivopumpun vivusta. Vasemmalla toinen nainen kaataa vettä hopeanvärisestä sangosta keltaiseen sankoon Naiset noutavat vettä kaivolta Intiassa. Tähän Madrasin köyhään kortteliin Kaakkois-Intian rannikolla ei ole vieläkään rakennettu vesijohtoverkostoa. Naisten on joka päivä noudettava kanistereilla vettä tästä kaivosta. Kuva: Völkner.