Kiusaamiseen on puututtava alusta alkaen. Jos haluat tehdä jotakin, sinun on parasta olla nopeasti aktiivinen ja puuttua asiaan. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä vaatii siviilirohkeutta ja pelottomuutta olla eri mieltä enemmistön kanssa. Lisäksi on olemassa vaara joutua äkkiä uhrin liittolaiseksi ja kiusatuksi itsekin. Mitään patenttireseptiä ei ole, vaan jokainen tapaus on erilainen. Ja usein on vaikeaa määritellä yksiselitteisesti, kuka on uhri ja kuka syyllinen.

Mobbing (suomeksi kiusaaminen) on johdettu englannin kielen sanasta Mob, joka tarkoittaa mellakoivaa väkijoukkoa, roskaväkeä. Tämä kuva esittää huligaaneja jalkapallostadionilla Berliinissä. Huligaanit ovat väkivaltaisia jalkapallofaneja, jotka tarkoituksellisesti aiheuttavat jalkapallo-otteluissa mellakoita. Kuva: Giribas/images.de.

Työelämässä riidat koetaan tavallisesti kielteisinä. Periaatteessa riidat voivat kuitenkin vaikuttaa myös positiivisesti. Ne nostavat esiin ongelmia, edistävät kommunikaatiota, lisäävät omanarvontuntoa ja käynnistävät muutoksia.

Kiusaamistapauksissa riita ei kuitenkaan ratkea, vaan kiusattu henkilö suljetaan jatkuvasti yhteisön ulkopuolelle. Saksan työsuojelu- ja työterveyslaitoksen (DASA) tutkimuksen mukaan vuonna 2002 noin 37 miljoonasta työssäkäyvästä yli miljoona henkilöä joutui kiusaamisen uhriksi työpaikalla.

Kyselyn mukaan kiusaamisen uhrit joutuivat kärsimään seuraavanlaisista kiusaamisen muodoista:

Kiusaamisen muoto	Määrä
Juorut/valheet:	61.8 %
Työsuorituksen väärä arvostus	57.2 %
Jatkuva piikittely ja pilkkaaminen	55.9 %
Tärkeitä tietoja ei anneta	51.9 %
Työtä arvostellaan karkeasti ja epäoikeudenmukaisesti	48.1 %
Ulkopuolelle sulkeminen / eristäminen	39.7 %
Epäpäteväksi leimaaminen	38.1 %
Loukkaukset	36.0 %
Työnteon estäminen	26.5 %
Työtehtävien pois ottaminen	18.1 %