”Mosim on musta muslimi. Hän käy katolista koulua Luxemburgissa. Hän on samalla luokalla kuin minä. Toiset lapset tönivät häntä, haukkuvat sanoilla, jotka tekevät kipeää, kun ne kuulee, häntä jopa lyödään, yksinkertaisesti kamalaa!! Mutta inhottavinta siinä on se, että kaikki tapahtuu opettajien selän takana. Viime kerralla molemmat pojat, jotka istuvat hänen takanaan, potkivat häntä takapuoleen ja sanoivat: ”Katos vaan läskipää, sun takapuolesi hyllyy kuin hyytelövanukas. Luokan oppilaat kohtelevat häntä kuin jotakin saastaa. He kertovat hänestä asioita, jotka eivät ollenkaan pidä paikkaansa. Lapset sanovat toisille, että hänellä on muka syyhy ja tekevät hänelle paljon muutakin. Se mitä olen tässä kirjoittanut, on vain pieni osa niistä asioista, joita hänelle tehdään. Älkää te vaan tehkö näin toisille lapsille tai aikuisille. Toista voi haavoittaa tällä tavalla tosi syvästi. Ette tekään olisi iloisia, jos teille tehtäisi tällaista, vai mitä? Miettikää tätä tapausta, se antaa paljon ajattelemista.” Claire Haag, 10 vuotta, Luxemburg.
Tässä tapauksessa koulukiusaamisen syyt ovat erilainen ihonväri ja nuoren Mosimin kulttuuri. Toisten passiivisuus johtaa usein tällaisiin äärimmäisiin tilanteisiin. Kuitenkin jokaisella ihmisellä on oikeus tulla hyväksytyksi ja ilmaista vapaasti omaa persoonallisuuttaan, ensin lastentarhassa ja koulussa, myöhemmin työelämässä. Tämän lisäksi kenenkään ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä ei saa vahingoittaa.
Sana kiusaaminen on nykyisin hyvin muodikas ja sitä käytetään paitsi työelämässä myös nuorison parissa. Luonnollisesti – ja valitettavasti – tällaisia tilanteita esiintyy kaikkialla ja kaikissa ikäryhmissä.
YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, 1. artikla, 1948
Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.