Jos joku saa virallisesti suositellun rokotuksen takia terveydellisen haitan, joka ylittää rokotteen aiheuttaman normaalin reaktion, on hänellä esimerkiksi Saksassa oikeus vahingonkorvaukseen. Järjestely koskee myös rokotuksen seurauksiin kuolleen omaisia.
Tuhkarokko ei aina ole ollut harmiton lastentauti. Kahden vuoden sisällä suomalainen Florentin Granholmin neljä lasta kuoli tuhkarokkoon. Kuolleet tytöt olivat 10- ja 11-vuotiaita, pojat 4- ja 5-vuotiaita. Lastensa muistoksi hän antoi punoa heidän hiuksistaan koristekuvioita ja laittoi ne kehyksiin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Valtio ja kunnat Länsi-Euroopassa vakuuttuivat jo varsin pian isorokkorokotteen keksimisen jälkeen sen merkityksestä ennalta ehkäisevälle terveydenhuollolle ja alkoivat vastata rokotusten kustannuksista. Saksassa otettiin vuonna 1874 käyttöön pakollinen rokotus isorokkoa vastaan. Jokainen 12-vuotias koululainen oli rokotettava, ellei hän ollut sitä edeltävien viiden vuoden aikana sairastanut isorokkoa tai saanut rokotusta jo aikaisemmin.
Kunnat huolehtivat pakollisten rokotusten valvonnasta. Niin kauan kuin isorokkorokotus oli pakollinen, koululääkäri kirjasi käynneillään Luxemburgin kaupungin kouluissa, kuka oli rokotettu ja milloin. Rokotettujen nimet merkittiin vihkoihin. Kuva: Schulärztlicher Dienst der Stadt Luxemburg.
Sen jälkeen kun Maailman terveysjärjestö WHO oli vuonna 1980 julistanut isorokon hävitetyksi, useimmissa maailman maissa poistettiin isorokon rokotuspakko. Todennäköisyyttä kärsiä rokotehaitasta pidettiin suurempana kuin todennäköisyyttä sairastua isorokkoon. Lisäksi valtiot pelkäsivät vahingonkorvausvaatimuksia rokotuksesta kärsineiltä ja heidän omaisiltaan. Koska isorokkovirus voi olla myös biologinen ase, isorokon rokotuspakon käyttöönotosta on viime vuosina virinnyt uudelleen keskustelua.